Tiedonantovelvollisuus: Case Korjausilmoitukset

Urakkaraportointiin kuuluvat ilmoitustyypit lienevät rakennusalalla jo kaikille tuttuja. Kerrataanpa ne kuitenkin:

  1. Perusilmoitus (P)
  2. Korjausilmoitus (K)
  3. Poistoilmoitus (D)

Perusilmoituksella pärjätään  – vai pärjätäänkö?

Yritykset ja ihmiset, jotka eivät koskaan tee virheitä, pärjäävät hyvin pelkästään perusilmoituksilla, jolloin muihin ilmoitustyyppeihin ei kannata edes tutustua. Vai kannattaako kuitenkin? Etenkin jos tietojen koontiin on valittu käsityöhön perustuva toimintatapa, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä mitä korjausilmoituksen lähettäminen käytännössä tarkoittaa. Virheiden sattuessa tai muutoksien tapahtuessa voi työmäärä yllättää.

Milloin korjausilmoituksia tulee lähettää?

Verottajan ohjeistuksessa todetaan, että muutos- ja virhetilanteissa on tiedot useissa tapauksissa korjattava alkuperäiselle kuukaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa siis korjausilmoituksen lähettämistä takautuvasti. Mikäli vaikkapa heinäkuulta 2014 on ilmoitettu virheellinen laskutustoteuma – sanotaan vaikka, että joku laskuista on hukkunut matkan varrella – ja tämä huomataan vasta esimerkiksi lokakuussa, tulee virheellinen luku muuttaa korjausilmoituksella alkuperäiselle kuukaudelle. Korjausilmoituksessa on kaikki tiedot annettava uudestaan – myös virheettömät tiedot. Jos esimerkiksi Kiinteistöomistaja Oy omistaa 100 rakennusta, joissa kussakin on 1 urakka käynnissä, tulee yrityksen ilmoittaa 100:n urakan tiedot uudestaan yhden laskutusvirheen johdosta.

Korjausilmoitusten lumipalloefekti

Korjausilmoitusten lähettäminen muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi tilanteessa, jossa virheellinen tieto koskee useampaa kuin yhtä kuukautta. Yksittäinen virhe voi nimittäin laukaista lumipalloefektin. Mikäli esimerkiksi ensimmäisessä perusilmoituksessa on unohdettu mainita, että Urho Urakoitsija kuuluu käännetyn arvonlisäveron piiriin ja virhe huomataan 12 kuukautta myöhemmin, täytyy verottajalle lähettää 12 korjausilmoitusta. Eli esimerkiksi Kiinteistöomistaja Oy:n tapauksessa 1200 urakan tiedot on lähetettävä uudestaan. Vuoden jälkeen korjausilmoituksia ei voida enää lähettää, joten virheet kannattaa bongata ajoissa.

Johtopäätös

Kuten todettu, yritysten ja ihmisten, jotka eivät koskaan tee virheitä, ei onneksi tarvitse tästä huolestua. Meidän muiden kannattaa kuitenkin mahdollisten sanktioiden välttämiseksi kiinnittää erityistä huomiota verottajalle lähetettyjen ilmoitusten ja ilmoitustunnusten arkistointiin ja jatkuvaan muutosten tarkkailuun lähetettyjen tietojen ja voimassaolevien tietojen välillä. Rutiininomaisen oikaisuviennin tekeminen kirjanpitoon saattaa jatkossa edellyttää myös oikaisua verottajalle.

Pandia Investmentissä muutosten havainnointi ja korjausilmoitusten lähettäminen on automatisoitu. Mikäli Pandian ratkaisut aiheeseen liittyen kiinnostavat, voit lukea niistä tarkemmin täällä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Tiedonantovelvollisuus: Case Korjausilmoitukset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s