Tiedonantovelvollisuus: Case Orpo korjausilmoitus

Firmamme on kehittänyt tiedonantovelvollisuuden hoitamiseen työkalua intensiivisesti jo kohta vuoden päivät. Matkan varrella vastaan on tullut verohallinnon ohjeistukseen liittyviä käytännön koukeroita ja rajatapauksia, jotka automatisoidun työkalun on pystyttävä hoitamaan kunnialla. Useimpiin koukeroista olemme saaneet verohallinnolta kysyttäessä pikaisen sovellusohjeistuksen, mutta yksi arvoitus on jäänyt vielä avoimeksi: ”orvot korjausilmoitukset”.

Mikä on orpo korjausilmoitus?

Orpo korjausilmoitus on korjausilmoitus, johon ei liity mitään perusilmoitusta. Verohallinnon tietuekuvauksessa tällaiset ilmoitukset on kielletty:

”Perusilmoituksen tunniste vaihtuu joka kuukausi ja on perusilmoituslähetyskohtainen, vaikka tiedonantovelvollinen (ja työmaat) pysyisikin samana. Tätä ilmoitustunnistetta on käytettävä, jos tietoja myöhemmin korjataan tai poistetaan.”

Orpo korjausilmoitus syntyy siis silloin kun kohdekuukaudelle ei ole alun perin tehty lainkaan perusilmoitusta, jolloin vaadittua perusilmoitustunnistetta ei ole olemassa.

Miten orpo korjausilmoitus syntyy?

Orvon korjausilmoituksen tarve voi syntyä täysin normaalissa rakentamistoiminnassa. Käydään tilannetta läpi Talo Oy:n kautta. Talo Oy on teettänyt tiedonantovelvollisuuden rajat ylittävää urakkaa aikavälillä 1/2015-3/2015. Maaliskuun tietoja ilmoitettaessa (toukokuussa 2015) Talo Oy ilmoittaa työmaan päättyneeksi. Tämän jälkeen Talo Oy:llä ei ole käynnissä mitään ilmoittamisrajat ylittäviä työmaita, joten Talo Oy ei tee lainkaan perusilmoituksia useaan kuukauteen. Saman vuoden marraskuun lopussa alkuvuodesta tehdyn urakan urakoitsija Raksa Oy lähettää pahasti myöhässä jälkilaskun, jonka on omien sanojensa mukaan unohtanut lähettää. Lasku on päivätty huhtikuulle 2015. Verottajan linjaus ohjeistuksessa on tällaisissa tilanteissa selkeä:

”Jos annetun kohdekuukauden urakkailmoituksen laskutettu (tai maksettu) määrä on ilmoitettu liian pieninä (ts. urakan laskutettu / maksettu määrä on ilmoitettu todellista summaa alhaisemmaksi), on laskutettu (tai maksettu) määrä korjattava alkuperäiselle kohdekuukaudelle.”

Ohjeistuksen mukaisesti Talo Oy on ilmoittanut huhtikuun laskutetun määrän liian pienenä (koska sitä ei ole ilmoitettu lainkaan), jolloin laskutettu määrä on korjattava alkuperäiselle kohdekuukaudelle (4/2015). Nyt ollaankin ongelmissa, sillä alkuperäisenä kohdekuukautena perusilmoitusta ei ole perustellusti tehty lainkaan, koska oletettiin työmaa päättyneeksi ja täysin laskutetuksi. Korjausilmoitusta ei voida laatia, koska perusilmoitustunnusta ei ole. Näin siis syntyy orpo korjausilmoitus.

Miten tällainen tilanne pitäisi hoitaa?

Ensisilmäyksellä tilanteen hoitaminen tuntuu triviaalilta, sillä verottaja mainitsee ohjeistuksessaan seuraavasti:

”Jos tiedot annetaan ensimmäisen kerran vasta määräajan jälkeen, annetaan ne tällöinkin perusilmoituksella”

Eli mikäli korjausilmoitusta ei voida tehdä, tehdäänkin perusilmoitus. Tämän ohjeistuksen perusteella Talo Oy laatiikin siis perusilmoituksen joulukuun ilmoittamisen yhteydessä, mutta perustaa vanhan kuukauden, huhtikuun (04/2015), puoli vuotta myöhässä. Ilmoittamisen osalta velvollisuudet on nyt hoidettu, mutta uutena haasteena on osoittaa verohallinnolle, että ilmoittaminen tehtiin perustellusta syystä myöhässä.

Verottajan ohjeistuksen mukaisesti perusilmoitukset on tehtävä ”viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivänä.” Verohallinnon näkökulmasta Talo Oy:n perusilmoitus on tullut 6 kuukautta liian myöhään, eikä verohallinto voi sähköisesti tehdystä ilmoituksesta päätellä että myöhäisellä ilmoittamisella on pätevä syy. Mikäli verohallinto valvoo myöhästymisiä systemaattisesti (mikä on hyvä hypoteesi), tulee Talo Oy:lle myöhemmässä vaiheessa selvityspyyntö tilanteesta. Talo Oy:n on tähän selvityspyyntöön perustellusti vastattava tai maksaa mukisematta sakko verohallinnolle.

Miksi tällä on väliä?

Mikäli orvon korjausilmoituksen tilanteita syntyy usein, joudutaan verohallinnolle tiheästi tekemään selvityksiä myöhästyneistä perusilmoituksista. Selvitysten tekemiseen menee paljon aikaa ja ne ovat pois tuottavasta työstä. Lisäksi pyyntöihin vastaaminen vaatinee usein läheisesti urakan kanssa työskennelleen henkilön osallistumista. Nämä henkilöt ovat rakennustoimintaa harjoittavien yritysten yksi tärkeimmistä ja kuormitetuimmista resursseista, joita ei haluaisi rasittaa enää yhdelläkään ylimääräisellä työtehtävällä. Yksinkertaisesti kysymys on siis rahasta, jota menee hukkaan tällaisia asioita selviteltäessä.

Oletukset pohdinnan takana

Yrityksemme on tehnyt aiheesta kysymyksiä verohallinnolle, joihin odotamme vastausta. Voi olla, että verohallinnon myöhemmin antama ohjeistus selvittää tämän kysymyksen ja huoli on ollut aiheeton. Vaikka verohallinto ei asiaa täsmentäisi, liittyy asiaan paljon oletuksia, jotka voivat muuttaa tilannetta. Oletukset ovat:

1. Verohallinto valvoo aktiivisesti myöhässä tehtyjä perusilmoituksia ja vaatii näistä selvityksiä yhtiöiltä: Mikäli valvonta ei ole aktiivista vaan satunnaista on myös selvittelytyö satunnaisempaa. Usean asian selvittäminen kerralla on halvempaa kuin jatkuva pieniin puroihin reagointi.

2. Verohallinto sakottaa myöhässä tehdyistä perusilmoituksista joihin ei ole annettu perusteellista selvitystä: Mikäli orvon korjausilmoituksen voi kuitata verohallinnolle yhdellä karkealla ”lasku tuli myöhässä” sähköpostiviestillä, ei työmäärä ole mahdoton. Todennäköisesti verohallinto kuitenkin vaatii perusteellisempaa selvitystä sakon väistämiseksi.

3. Tiedonantovelvollisella on säännöllisiä ajanjaksoja joilta perusilmoittamista ei tarvitse tehdä: Mikäli tiedonantovelvollisella on jatkuvasti käynnissä vähintään yksi perusilmoittamista vaativa työmaa, ei orvon korjausilmoituksen tilannetta voi koskaan syntyä. Ongelma koskettaakin siten vain harvoin yli 15 kEur urakoita hankkivia yhtiöitä.

Pidämme blogin lukijoita ajan tasalla tilanteen edistymisestä! Korjausilmoituksista voit lukea lisää aiemmasta, hieman yleisemmän tason artikkelistamme.

Tämä pohdinta saattaa vaikuttaa triviaalilta, kenties jopa ”pilkun viilaukselta”. Hyviä ja luotettavia automatisointiratkaisuja suunniteltaessa on kuitenkin pienetkin yksityiskohdat ja poikkeuksien poikkeukset otettava huomioon, mikäli asiakkaat halutaan pitää tyytyväisinä. Tutustu tarkemmin Pandian automaatioratkaisuihin täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s