Tiedonantovelvollisuus ja yllättävät urakat, kuten vesivahingot

Tämä blogi on saavuttanut sen pisteen, että myös lukijoilta tulee palautetta ja kysymyksiä. Erään lukijan kysymys oli erityisen mehukas: kuinka ilmoitusvelvollisuudet hoidetaan yllättävissä korjauksissa, kuten kiinteistöjen vesivahingoissa, joissa laajuus ilmenee usein vasta tarkemmissa tutkimuksissa ja pahimmillaan remonttien edetessä? Miten työmaa määritellään, kuka on päätoteuttaja jne? Esitän alla oman näkemykseni tällaisen yllättävän urakan ilmoitusvelvollisuuksista, huomauttaen että viranomaiset voivat tulkita asioita toisin.

Päätoteuttajan nimeäminen

Lähdetään liikenteeseen päätoteuttajasta. Verottaja sanoo päätoteuttajasta mm. seuraavaa:

3.1 Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa.

Eli päätoteuttaja on siis tilaaja itse, niin kauan kunnes toisin sovitaan. Vesivahingon tapauksessa alkuvaiheen räjähdysherkän tilanteen aikana päätoteuttajana on siis tilaaja, ellei kiireen keskellä ehditä muuta sopimaan. Jos osataan heti sanoa, että työmaalla ei missään nimessä tule toimimaan kuin yksi urakoitsija, niin päätotettaa ei tarvitse nimetä, eikä työntekijätietoja ilmoittaa.

Usein kuitenkin lienee todennäköistä, että työmaalla tulee työskentelemään useita urakoitsijoita, joko yhtäaikaisesti tai peräkkäin. Jos urakoitsijat työskentelevät työmaalla peräkkäin tai muutoin itsenäisesti, voi päätoteuttajan nimeäminen ja vastuun kantaminen olla haastavaa. Ei kuulosta loogiselta, että Tmi Seppo Siivoaja ilmoittaa Pena Putkimies Oy:n työtunteja. Yrityksethän eivät välttämättä ole toistensa kanssa missään tekemisissä työmaan olemassaolon aikana. Jos päätoteuttajaa ei saada sovittua, kaatuu työntekijätietojen ilmoittamisvastuu tilaajalle. Kysymys kuuluu, kenellä on tällaisen sekamelskan keskellä parhaat edellytykset kerätä työntekijätiedot kaikilta urakoitsijoilta? Hyviä edellytyksiä ei välttämättä ole kenelläkään.

15 000 euron alaraja ja ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat työt

Helpottavaa tällaisissa yllättävissä korjauksissa on, että tiedonantovelvollisuus alkaa vasta kun työmaan koko on kasvanut pienestä vähän suuremmaksi. Työntekijätietoja pitää alkaa ilmoittamaan vasta kun työmaan kokonaissumman ennustetaan ylittävän 15 000 euroa, urakkatietoja kun jonkun yksittäisen toimittajan osuus menee yli 15 000 euroa. Kun puhutaan vaikeasti rajattavasta työmaasta, täytyy 15 000 euron alarajan liittyä työntekijätietojenkin osalta vain rakentamistyöhön, eli mahdollisia vahingon akuutin selvittelyn / laajuuden arvioinnin / tai muun konsultoinnin töitä ei tarvitse ilmoittaa.

Työmaan määrittely ja useiden työmaiden yhdistyminen

Itse työmaan määrittelyn osalta verottaja on helpottanut kovastikin ohjeistustaan toukokuun päivityksessä.

3.3.4 …työmailla, jossa rakennustyön tekemisen aluetta ei voi rajata alueen muusta toiminnasta, esim. tehtaissa prosessityöntekijöistä, kouluissa oppilaista ja henkilökunnasta, kauppakeskuksissa asiakkaista ja henkilökunnasta tai sairaaloissa potilaista ja henkilökunnasta, ilmoitetaan vain rakennustyöhön liittyvät ja siihen osallistuvat henkilöt.

Tähän on vielä tärkeää lisätä, että mikäli samassa kiinteistössä tehdään useita toisistaan riippumattomia töitä samanaikaisesti, eivät nämä työmaat tiedonantovelvollisuuden näkökulmasta yhdisty. Esimerkiksi vesivahingon tapauksessa työmaan muodostavat siis vesivahingon korjaamiseen liittyvät työt. Jos samaan aikaan kiinteistön aulaa maalataan, on se oma työmaansa. Tällä on merkitystä, sillä jos kullakin työmaalla työskentelee vain yksi urakoitsija, ei työntekijätietoja tarvitse ilmoittaa. Jos työmaat yhdistyisivät (niin kuin verottajan aiemmassa ohjeistuksessa annettiin ymmärtää), niin se asettaisi haasteita työntekijätietojen ilmoittamiselle.

Johtopäätökset

Itse toimisin vesivahinkotilanteessa (tai muussa akuutissa tilanteessa) seuraavasti:

  1. Keskittyisin 100% akuutin ongelmatilanteen ratkaisemiseen
  2. Kun ongelmatilanne saatu hallintaan, selvittäisin onko ongelmatilanteen ratkaisuun tehty työ ylittänyt ilmoitusrajat
    • Vahingon korjaukseen liittyvät rakennustyöt yhteensä > 15 000 euroa ja työmaalla 2 tai useampi urakoitsija –> ilmoitetaan työntekijätiedot
    • Yksittäisen urakoitsijan työt > 15 000 euroa –> ilmoitetaan urakkatiedot
  3. Mikäli rajat ovat ylittyneet, pyytäisin työntekijätietojen tapauksessa tiedot urakoitsijoilta ja ilmoittaisin ne verottajalle tai mikäli mahdollista nimeäisin jälkikäteen jonkin urakoitsijan päätoteuttajaksi. Urakkatietojen osalta homma toimii kivasti laskujen perusteella.
  4. Mahdollisista vahingon jälkeisistä korjauksista tekisin niiden luonteesta riippuen erillisiä työmaita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s