Tiedonantovelvollisuus yksinkertaistuu? Vaikutukset tilaajalle vähäiset.

Verottaja tiedotti 9.12.2015 rakentamisen tiedonantovelvollisuuden yksinkertaistumisesta. Tiedotteen alussa todetaan lupaavasti, että ”jatkossa urakkailmoituksia täytyy antaa harvemmin, eikä enää jokaiselta työmaalta erikseen”. Avaan tässä tarkemmin, mitä muutokset tarkoittavat tilaajaorganisaation näkökulmasta.

1. Sopimuskohtainen vs työmaakohtainen ilmoittaminen?

Ensimmäinen muutos koskee tapauksia, joissa saman urakan puitteissa tehdään työtä usealla eri työmaalla. Jatkossa, jos tilaat samalla kerralla samalta urakoitsijalta esimerkiksi kattoremontin kolmeen eri osoitteeseen, niin riittää kun ilmoitat tiedot yhtenä könttänä kolmen työmaakohtaisen ilmoituksen sijaan.

Tällaisissa tilanteissa nykyistä käytäntöä ei kuitenkaan ehkä kannata lähteä muuttamaan, sillä kustannusseuranta on tyypillisesti jo muutenkin työmaakohtaista (1 työmaa = 1 kustannuspaikka). Kuitenkin, jos aiemmin on jouduttu kustannuspaikan sisällä pilkkomaan sopimuksia vielä tarkemmalle tasolle, niin näissä tapauksissa toiminta voi hieman helpottua. Esimerkkinä mainittakoon sopimus, jolla on kerralla sovittu 5 kylpyhuoneen remontoimisesta samassa talossa – tiedot olisi aiemmin (ainakin teoriassa) pitänyt ilmoittaa 5 osassa, mutta jatkossa riittää ilmoittaminen kerralla.

Viimeistään nyt heräsi varmaan mieleen kysymys puitesopimuksista? Verottajan tiedote ei anna syytä ymmärtää, että tämä olisi jotenkin muuttumassa. On siis tulkittava, että puitesopimusten sisällä yksittäiseksi ilmoitettavaksi sopimukseksi tulkitaan edelleen yksittäinen erillinen tilaus. Lain kirjaimen noudattaminen edellyttää siis edelleen, että kukin tilaus ilmoitetaan omana urakkanaan/työmaanaan/sopimuksenaan, eikä ilmoittaminen puitesopimuksen tasolla ole edelleenkään ohjeistuksen mukainen. Eli puitesopimuksissa muutos tarkoittaa käytännössä, että mikäli puitesopimuksen alainen yksittäinen tilaus jakautuu usealle työmaalle, niin tätä tilauskohtaista ilmoitusta ei tarvitse enää pilkkoa työmaakohtaisiin osiin.

Lopputuomio: Sopimus- ja työmaakohtaisuuteen tehty muutos tulee siis hieman helpottamaan kaikkein monimutkaisimpia ilmoitustapauksia ja vähentämään näistä aiheutuvia hermoromahduksia. Hyvä näin! Laajemmin ajatellen muutos on kuitenkin kohtuullisen vähäinen, eikä olennaisesti muuta tiedonantovelvollisuuden ja ilmoittamisen perusajatusta. Normaali työsarka ilmoittamisessa pysyy pitkälti ennallaan.

2. Ilmoitusten antaminen harvemmin?

Toinen muutos koskee perusteita, jotka velvoittavat yksittäisen ilmoituksen lähettämiseen. Heti alkuun on huomattava, että harvemmin ilmoittaminen EI siis tarkoita sitä, että ilmoitusrajat olisivat löysentyneet ja ilmoitettavia urakoita olisi tällöin entistä vähemmän. Muutoksen myötä ilmoitettavia urakoita on aivan yhtä paljon kuin ennenkin.

Aiemmin ilmoituksia on käytännössä pitänyt lähettää a) urakan alkaessa, b) urakan päättyessä ja c) joka kuukausi näiden ajankohtien välissä. Muutos vaikuttaa kohtaan C siten, että niiltä kuukausilta, joilta ei käytännössä ole uutta ilmoitettavaa, voidaan jättää ilmoittamatta.

Otetaan esimerkiksi yksinkertainen urakka, joka kestää 3kk ja sisältää yhden loppulaskun. Aiemmin on pitänyt lähettää kuukaudesta 1 perustamisilmoitus, kuukaudesta 2 ilmoitus toteuman mukaan ja kuukaudesta 3 loppulaskun sisältävä viimeinen ilmoitus. Muutoksen myötä keskimmäistä ilmoitusta ei välttämättä tarvitse enää tehdä (jos toteuma on nolla).

Lopputuomio: Muutos helpottaa etenkin sellaisia tilaajayrityksiä, jotka tilaavat vain pitkäkestoisia ja yhdellä loppulaskulla laskutettavia urakoita. Jos kuitenkin joukkoon mahtuu kaikenlaisia urakoita maan ja taivaan väliltä, niin muutoksen hyöty ei ole niin suuri. Tämä siksi, että mitä sekalaisempi ja suurempi joukko urakoita on meneillään, sitä arvokkaammaksi tulee systemaattisuus toimintatavoissa. Voi olla jopa selkeämpää lähettää systemaattisesti joka kuukausi ilmoitus kaikista urakoista kuin erikseen hallita tietoa siitä, mitkä ilmoitukset on lähetettävä ja mitkä ei. Mitä vähemmän systemaattisuutta, sitä enemmän virhemahdollisuuksia.

3. Pakollisten tietojen muutokset?

Yllä mainittujen muutosten ohella muutamat tiedot ovat nyt muuttuneet vapaaehtoisiksi. Merkittävin näistä on yhteyshenkilötiedot, joiden ilmoittaminen ei ole jatkossa pakollista. Tämän lisäksi työmaan sijainti muuttuu sopimuskohtaiseksi (liittyy suoraan kohtaan 1), ulkomaisen työntekijän osoitetiedoksi riittää kotivaltion osoite ja työntekijän osoite Suomessa muuttuu vapaaehtoiseksi. Nämä muutokset selittänevät itse itsensä ilman sen kummempia esimerkkejä.

Lopputuomio: Yhteyshenkilötiedon muuttuminen vapaaehtoiseksi on hyvä muutos ja se helpottaa hieman käytännön työtä – tosin olettaen, että aiemmin yhteyshenkilötiedot on ylipäätään ilmoitettu pedantisti eikä vain esim. toimittajarekisterin vakioyhteyshenkilötietoa käyttäen. Aiemmin yhteyshenkilötiedot on pitänyt syöttää ilmoituksiin urakkakohtaisesti ja ilmeisesti tämän tarkoitus on ollut lähinnä palvella verottajaa lisätietopyyntöjen kohdistamisessa helposti oikealle ihmiselle.

Lopuksi

Rakennus- ja kiinteistöalalla toivottiin aikoinaan kovasti, että uusi lainsäädäntö ei koskaan menisi läpi, koska odotettavissa oli suuri hallinnollinen työ. Lainsäädännön voimaantulon jälkeen puolestaan on alkanut spekulaatio siitä, että koskahan lakia aletaan keventämään, koska ilmoittaminen johti juurikin niin suureen työmäärään kuin odotettiinkin.

Uutiset yksinkertaistuksista on otettu siis ilolla vastaan. Täytyy nyt kuitenkin todeta, että uudet kevennykset jäävät kyllä pieniksi. Kaikkein monimutkaisimpien tapauksien ilmoittaminen hieman helpottuu ja lisäksi ilmoittajille annetaan hieman lisää joustavuutta parhaan ilmoitusprosessin luomiseksi. Ilmoittamisen perusteet ja sitä kautta ilmoittamisen työmäärä pysyvät kuitenkin etenkin isoilla tilaajaorganisaatioilla kutakuinkin ennallaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s